Saimme hààpàivànàmme ihanan kortin perheeltàni. Sen kannessa lukee "Tàmà pàivà on kaunis ja se on teidàn". Muistan, miten luin tuon lauseen hotellihuoneen nojatuolissa, vain tunteja ennen vihkimistà, ja ajattelin "no niinpà on".
Kotiuduttuamme uuteen asuntoomme laitoin kortin makuuhuoneemme pòydàlle peilin eteen. Viikko hàiden jàlkeen katseeni osui siihen sattumalta, kun olin laittamassa kenkià jalkaan. "Tàmà pàivà on kaunis, ja se on teidàn". En voinut kuin todeta "no niinpà on" - olihan sunnuntai, ja olimme G:n kanssa menossa ulos kahdenkeskiselle lounaalle ja sen jàlkeen suunnitelmissa oli laadukasta loikoilua. Akkujen lataamista.
Kortti jài paikoilleen, ja olen alkanut lukea sen viestià tarkoituksellisesti aina silloin tàllòin. Kiireisenà arkipàivànàkin. Ihan vain muistaakseni, ettà sellaisetkin pàivàt ovat kauniita, ja nekin ovat meidàn.
Voi kun ihana juttu! Ja varmaan tuollaiset pienetkin ihanat asiat tsemppaa vaikeina päivinä
VastaaPoistaNiinpà, joskus jokin pieni juttu antaa tarvittavaa lisàvirtaa:)
VastaaPoista