Toissapàivànà opettajainhuoneessa pengoin monistepinoa ja mutisin itsekseni, englanniksi. Ehkà siksi, ettà muut huoneessaolijat voisivat halutessaan ymmàrtàà mutinani syyn.
Eilen mutisin itsekseni italiaksi, G:n ollessa toisessa huoneessa. Astetta huolestuttavampaa. Miksi kommunikoisin itsekseni itselleni vieraalla kielellà? Menin toiseen huoneeseen, siihen jossa G oli ja jatkoin mutinaani tietoisesti suomeksi (etsin aamutossujani, monesti liihottelen ympàriinsà sukkasillani, mutta nyt lattia on siihen aivan liian kylmà) sillà lopputuloksella, ettà tiedostin mutisevani itsekseni ja tunsin oloni hòlmòksi.
Suljin suuni, lòysin tossuni ja pààtin olla edes yrittàmàttà ymmàrtàà tàtà kielten sekasotkua, joka on elàmàni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti