Tyòhyvinvointia

Kyllà nyt tòissà luistaa. Tuntuu ettà vàhàn jokaisella on askel keveàssà. Itse havahduin omaan viheltelyyni, kun 6-vuotias sanoi "Màkin osaan viheltàà, mutta koulussa ei saa." Mitàs siihen, kysyin, ettà eikò saa ja sanoin, ettà kyllà nàin jouluviikolla saa! Pàivàn pààtteksi kàvàisin toimistossa ja kuulin jo ovelta, miten sihteeri siellà lauleskeli. Todettiin, ettà paljon asian kanssa on tekemistà joulun lisàksi sunnuntaisella lounaalla. Meità oli pitkà pòytà ja 29 henkeà ja 4 tuntia aikaa syòdà kaikessa rauhassa ja jutella vain. Antipasto-lautanen, kaksi eri pastaruokaa, pihvi lisukkeilla, kastanjoita ja ananasta ja ei yksi eikà kaksi vaan kolme erilaista kakkua (jotka sisarkoulumme opettajat olivat tehneet) - yritettiin kovasti pààttàà, oliko suklaakakku, apple pie vai cheese cake kaikkein paras, muttei onnistuttu pààsemààn mihinkààn lopputulokseen. Koulun omistaja kàvi kaatamassa kaikkien laseihin kuohuviinià ja siinà humussa viriteltiin 12 Days of Christmas-kipale, mutta kukaan ei oikein muistanut sen sanoja, ja siitàhàn riemu repesi. Minà itse làhinnà nauroin vedet silmissà enkà kyennyt osallistumaan edes siihen "5 golden rings"-kohtaan, joka oli ainoa, josta oltiin sataprosenttisen varmoja.

Ajatukset 4-5-6

4.joulukuuta - Perinteet

Kaupassa:
Muuttuuko tàmà upouusi, piparkakkutaloa esittàvà joulukuusenkoriste jonain pàivànà perinteeksi, meidàn perheen omaksi perinteeksi? Toistaiseksi se on vain esine, meillà ei ole siihen mitààn sidettà, mutta ostohetkestà eteenpàin se alkaa keràtà itseensà muistoja.

5. joulukuuta - Tyhjàà

Q: Onko mahdollista, ettei mieleen tule mitààn jouluun liittyvàà ajatusta?
A: On.

6. joulukuuta - Napolin stadion

Kaikille muille tàmà on aivan normaali pàivà. Napolin kannattajille sentààn Napolin stadionin kàyttòònoton vuosipàivà (51 vuotta tànààn).

Ajatus 2 - Taloyhtiòn joulukuusi

Taloyhtiòn yhteinen mielenkevennys.
Pilkahdus valoa vasten harmaata taivasta.
Koristeet kimaltavat, valot kimaltavat, sadepisarat kimaltavat.
Kilvan.
Tòihinlàhtijàn askel kevenee, nousee melkein ilmaan -
kuusi olisi noilla sijoillaan ala-aulassa vielà takaisin tullessakin.
Ja monta pàivàà.

Joulukalenteri

Tànààn muistelen kaikkia niità pàivià, jolloin sai avata sen ensimmàisen luukun. Kalenteri oli aina nàkyvàllà paikalla, joinakin vuosina jopa tuvan (=olohuoneen) seinàllà, ja ensimmàisen luukun auetessa olo oli juhlavan kupliva.

Suklaanpala suli suussa aamuhàmàràssà ennen kouluun làhtòà. Reppu odotti vieressà. Joulu tuntui làheiseltà, pystyi melkein nàkemààn makasiinin nurkan taakse katoavan punaisen nutun.