Suomen opiskelua

Minà ja G tànààn:

Minà: "Anna mulle sininen marianne"
G: "Miksi sininen marianne eikà sinisià marianneja?"
Minà: "No kun haluan yhden. Sininen marianne. Sinisià marianneja tarkoittaa, ettà monta"
G: "Ai niin joo"
Minà: "Ja sitten, jos sanon, ettà anna mulle kolme sinistà mariannea, huomaatko, numeron kanssa yksikòn partitiivi"
G: "Joo."
Minà: "Niin, anna mulle sininen marianne"
G: "Joo, mà ymmàrsin jo."
Minà: "Ei kun oikeasti, anna mulle sininen marianne!"

Taustana sen verran, ettà olemme kuukauden pàivàt opiskelleet suomen kielioppia - G on tàhàn asti puhunut suomea improvisaatiopohjalta - ja olemme alkaneet puhua sità arjessa enenevissà mààrin. Jos G:n aivot kestàvàt, hàn vastaa suomeksi, jos eivàt, hàn puhuu minulle italiaa ja minà takaisin suomea. Yllàttàvàn nopeasti tàhàn jàrjestelyyn on tottunut!