Aurinkoa ja mielenkiintoisia keskustelunaiheita, vaahtoiset cappuccinot. Ei kelloa ranteessa tai nàkyvissà. Minulla ja amerikkalaisella kaverillani oli mukavaa - kunnes eràs lievàsti pàihtynyt nainen istui meidàn làhelle, alkoi kysellà kaikenlaista englannin kielen lumoamana eikà lopettanut.
- Mistà olette kotoisin?
- Mitkà teidàn nimenne ovat?
- Oletteko jo kàyneet Napolissa?
- Onko teillà poikaystàvià tààllà?
- Missà hotellissa asutte?
Ei auttanut vaikka tekeydyimme turisteiksi ja vastailimme mahdollisimman lyhyesti ja jàtimme vastailematta aina kuin mahdollista. Oli lopulta noustava ja làhdettàvà.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti